Hei taas kaikki!

Ei ole hiljaiseloa Käpälämäessä, ainakaan pentulootassa -pitää nelikko sen verran elämää, että oksat pois!

Elokuussa, kun vielä odottelin Jaden juoksua tulevaksi, varasimme matkan Kanarian lämpöön tälle keväälle, luultuamme, että pentutohinat ennen vuoden vaihdetta on jo rauhoittuneet.. Toisin kävi, nimittäin matka ajoittui juuri pentuajalle, mikä toisaalta harmitti ihan suunnattomasti! Kävimme siis ruskettumassa rakkaan Kepon kanssa viikon, josta hiljaiselo johtuu.

Pennut olivat tyttäreni Emmin (18v.) huomassa, saaden tarvittaessa tukea niin mummolta, papalta, enolta, kavereiltaan, Lillebergin Päiviltä, että Smartteams kasvattajilta Juhalta ja Seijalta. Onneksi mitään suurempaa avun tarvetta ei tarvittu, mitä nyt jääkaapin täytettä välillä kaupasta. Emmi aloitteli kiinteän ruuan antamista pennuille, ja se maistuikin oikein hyvin. Angel vaan ei tahtonut nostaa oikein kunnolla painoaan, mikä huolestutti minua kovin siellä Atlantin rannikolla.

Eilen tultuani kotiin, siirsimme kakaralauman olohuoneeseen ja kiinteän ruuan antaminen jatkui, niin hyvällä menestyksellä, että neiti nosti painoaan pelkästään yhden vuorokauden aikana vajaa 50g! Että sellaista! Neitokaisella on tainnut olla viikon aikana NÄLKÄ! Onneksi tissimaitoa on riittänyt -vaikkakin Jadesta huomaa, että imetys ei enää noille naskalihampaille ole enää niin herkkua.

Pentuaitauksessa on kaikki siis hyvin ja tyttöjen tulevien perheiden "punnitseminen" on alkanut. Kaksi tyttöähän näistä on vielä lupaamatta minnekään. Joka tapauksessa sijoitukseen yksi pennuista lähtee. Se, että mikä näistä kolmesta on se sijoitustyttö, on vielä täysin arvoitus, samoin päätös tulevasta sijoituskodista on tekemättä. Luonnetta on jokaisella, rakenteen, pään ja koon arvioinnin aika on hieman myöhemmin sitten. Ja se, että kuka jää kotiin -on vielä yhtä suuri arvoitus, vaikka rakkaan aviomieheni lellikki on Angel.

Sirutus-täti Ulpulle on jo laitettu viestiä tulevasta koitoksesta ja nimiä mustikkitytöille on Espanjan loman aikana Alatalojen kanssa yhdessä pohdittu.

Ilokseni saan vielä todeta, että ALEJANDRON MOLEMMAT SUKUKALLEUSPALLUKAT TUNTUVAT JO!

 

Pentulaatikon aitauksen äärestä; Maikki